Baankiin Biyyoolessaa Itiyoophiyaa qajeelfama baaseen hanga maallaqni tajaajila maallaqa moobaayilaatiin guyyaa tokkotti socho’uu danda’u irra deebi’ee kaa’a. Wixineen qajeelfama kanaa maamiltoonni tajaajila maallaqa moobaayilaa fayyadaman maallaqa herrega isaanii keessatti qabachuu danda’an dhibbeentaa 100 irraa gara 233tti ol guddiseera.
Wixineen Baankii Biyyaalessaa Itoophiyaatiin bahe kun wixinee qajeelfama kenniinsa sanada adeemsa kaffaltii kan qajeelfamichaa fi fooyya’iinsa isaa Amajjii 2012 irraa eegalee hojiirra oole bakka bu’eedha. Imaammata amma jiru; Damee tajaajila maallaqa sochootuu kan dhaabbilee faayinaansii qofa irratti daangeffame “Dhaabbilee Teeknooloojii Faayinaansii” (Fintech) baneera.
Karaa Baankii Biyyaalessaa Itoophiyaa Fulbaana 2014 Imaammanni fooyya’e kun maamiltoonni guyyaa keessatti maallaqa dabarsuu danda’an irratti daangaa kaa’eera. Wixineen qajeelfama haaraan torban lama dura qooda fudhattootaaf naanna’e kun ammas hanga maallaqa guyyaa guyyaan ergamu irratti daangaa kaa’eera.
Wixineen qajeelfama kana kan mallattaa’ee raabsame Itti aanaa Daarektarri Sirna Kaffaltii fi Qubsuma Herregaa Baankii Biyyaalessaa Itoophiyaati. Maamiltoonni “sadarkaa tokkoo” guyyaa tokkotti Birrii kuma 20 ol dabarsuu hin danda’an jedhan. Maamiltoonni sadarkaa kanarra kaa’aman; Maallaqni herrega isaanii keessa kaa’uu danda’an Birrii kuma shan irraa gara kuma 10tti ol guddateera.
Wixineen qajeelfama haaraa kun maamiltoonni maamiltoonni “sadarkaa lamaa” jedhamanii ramadaman guyyaa tokkotti dabarsuu danda’an hanga birrii kuma 300 akka ta’u ibsameera. Akka qajeelfama kanaatti maamiltoonni gosa kana keessa jiran herrega isaanii keessa kaa’uu danda’an Birrii kuma 100 dabalatee kuma 70 gaheera.
#Via Ethiopian Insider
